Monen kulttuurin rikkaus ja rasitus

Kurdilaisen ja suomalaisen kulttuurin synnyinperintönään  saaneelle Denise Görgülle hänen taustansa on itsestäänselvyys. Samankaltaisten nuorten parissa itsestäänselvyys vahvistui entisestään Tukholman ruotsinsuomalaisessa koulussa. Tausta voi olla rasituskin jos aina joutuu  vastaamaan kysymyksiin mistä tulee.
Liekki tulee tulevissa numeroissa peilaamaan ruotsinsuomalaisia, joiden taustoista löytyy muutakin kuin pelkästään Suomea ja Ruotsia

------
Olemme sopineet tapaamisen Kulttuuritalon yläkerran kahvilaan ja saamme ikkunapöydän. Sergelin torin kolmiokuvioilla liikkuu ihmisiä kaikkialta – täältä korkealta nähtynä katutason kuhiseva elämä muuttuu pieneksi, kuin Lilliputtien maaksi Gulliverin retkissä.

- On vaikeaa mutta aika hauskaa puhua itsestään, mutta keneltä kokonaan ruotsalaiselta kysyttäisiin että millaista on olla ruotsalainen? Tästä monen kulttuurin taustasta tehdään niin iso asia, minulle taustassani ei ole mitään erikoista, Denise Görgü sanoo.
-
Sehän on ihan normaalia ja joskus koen että minua osoitellaan ja se tuntuu epäreilulta ja on vaikeaa välillä. Mutta onhan taustani ilman muuta rikkaus vaikka välillä onkin vaikeaa, hän jatkaa.

Tukholman ruotsinsuomalaisessa koulussa todella monen oppilaan perhetaustassa oli monen eri maan kulttuureja, Denise kertoo ja sanoo sen siellä olleen aivan normaalia ja tietenkin hyväksyttyä, eikä mitään ihmeteltävää.

- Saan usein kuulla olevani eksoottinen, miten niin, ajattelen ja se alkaa käydä hermoilleni. Olen kuullut sitä todella usein.  Minusta eksoottinen- sanan käyttöä pitäisi varoa.  Välillä on todella rasittavaa välillä taas tuntuu kivaltakin että ihmiset huomioivat. Ihmettelen ja ärsyynnyn joskus, miksi minun on aina pakko selvitellä mistä tulen.

On olemassa Facebook-ryhmä ihmisille joiden taustassa on useita kulttuureja ja sitä Denise pitää hyvänä asiana. Sinne voi kirjoittaa ja lukea päivityksiä, jakaa tunteita ja turhautumista. Denise kertoo juuri lukeneensa sieltä päivityksen missä pohdittiin tätä miltä tuntuu kun joku kysyy mistä olet.

- Isäni on kurdi ja äitini suomalainen, eivätkä hekään välttämättä tiedä tai ymmärrä miten minä taustani koen. Heillä on omat tunteensa – isällä tänne paenneen ja äidillä Suomesta muuttaneen. Mutta en vaihtaisi tätä taustaani mistään hinnasta muuhun. Joskus koen että on vaikeaa selittää sitä mitä tunnen täysin ruotsalaisille ystävilleni, tunteeni taustaani kohtaan ovat lokerossa, kiinni minussa. Minulla on kaikenlaisia ystäviä, kaikenmaalaisia mutta yleensä ystäväni ovat värikkäitä ja tekemisissä eri tavoin kulttuurin ja luomisen kanssa, Denise kertoo.

27-vuotiaana Denise on jo ehtinyt opiskella näyttelijäksi ja hän kuvailee menestyneensä huonosti kun teki omia stand up – esityksiä. Hän haaveili pienestä lähtien näyttelijän ammatista. Siinäkin ihmiset sanoivat että hän voisi ammentaa monen kulttuurin taustastaan mutta ei hän kirjoittanut mitään suomalaisten juoppoudesta, puukoista tai kurdien erikoispiirteistä. Hänestä sellaisen pilan tekeminen ei ole hauskaa.
Kun hän alkoi opiskella näyttelijäksi Boulevardteaternin teatterikoulussa hänelle sanottiin että hän siellä löytää itsensä. Denise ei ymmärtänyt mitä sillä tarkoitettiin kun oli sitä mieltä että jo tiesi kuka oli.

- Teatterikoulussa kuitenkin ihan oikeasti löysin itseni tai löysin omat vahvat puoleni. Muut kurssikaverini olivat kaikki erilaisia – olimme kuin Muumilaakso – tajusin että olen vahvimmillani huvipuolella, Denise kertoo.

Puhumme suomea ja Denise puhuu sitä sujuvasti. Hän kertoo puhuvansa vähän kurdiakin ja ymmärtävävänsä sitä paremmin kuin puhuvansa. Kurdistanissa hän on käynyt kerran ja muistelee sitä kauneimmaksi maaksi missä hän on käynyt. Hän lisää ettei sano tätä siksi että on puoleksi kurdi vaan koska maa on todella uskomattoman kauni. Nyt hän ei näyttele vaan opiskelee taidehistoriaa Tukholman yliopistossa ja tekee samalla tilapäistöitä reseptionistina. Hänen lempipaikkansa Tukholmassa on Hornstull, siellä hän asuukin.

- Kun halusin pois Tukholmasta eikä minulla ollut varaa muuttaa Berliinin muutin Helsinkiin tätini tyhjillään olevaan asuntoon. Siellä tunsin itseni usein ihonväriltäni muita tummempana yksinäiseksi. Kun palasin takaisin Tukholmaan tajusin miten minut täällä hyväksytään Suomea paremmin, Denise sanoo.

Nyt alkavan kesän hän aikoo viettää Prahassa tilapäistöitä tehden. Vielä ennen kesää hän kirjoittaa taidehistorian aineen Tove Janssonin muumihahmojen muuttumisesta vuosikymmenten varrella.
--------------

Teksti ja kuva: Jaana Johansson

Liekki #02/17

    Pääkirjoitus

     

     

     

Liekki #01/17

    Pääkirjoitus

     

     

     

Liekki #04/16

    Pääkirjoitus

    FINNJÄVLAR

     

     

Liekki #03/16

    Pääkirjoitus

    Erilaisuudesta elokuvaan

     

     

Liekki #02/16

    Pääkirjoitus

    Monen kulttuurin rikkaus ja rasitus

     

     

Liekki #01/16

    Pääkirjoitus

    Ruotsinsuomalaista

    kirjallisuutta 40 vuotta

     

     

Liekki #04/15

    Pääkirjoitus

    Kielen päällä

    Muuttuva ruotsinsuomalainen kirjallisuus

     

Liekki #03/15

    Pääkirjoitus

Liekki #02/15

    Pääkirjoitus

Liekki #01/15

    Pääkirjoitus

Liekki #04/14

    Pääkirjoitus

Liekki #03/14

 

    Pääkirjoitus

Liekki #02/14

    Pääkirjoitus

    Kielenpäällä

    Puheenvuoro

Liekki #01/14

    Pääkirjoitus

    Puheenvuoro