Liekki 02/14, Kielikompia, Paula Ehrnebo
Alammeko mekin kirjoittamaan
Otsikon kysymykseen voi vastata, että kyllä ainakin voimme alkaa kirjoittamaan. Suomen kielen asiantuntijaelin, suomen kielen lautakunta, päätti nimittäin tammikuussa, että rakenne alkaa tekemään on hyväksyttävä muoto yleiskielessä alkaa tehdä -rakenteen rinnalla.
Suomessa koulunsa käyneille on sadan vuoden ajan opetettu, että yleiskielessä me alamme kirjoittaa, poika alkoi opiskella. Puhekielessä on kuitenkin ollut erittäin tavallista sanoa me alamme kirjoittamaan, poika alkoi opiskelemaan.
Alkaa kirjoittamaan -rakenne on alun perin ollut ominainen länsimurteille ja alkaa kirjoittaa itämurteille. Kielitoimiston mukaan yksi rakenteen yleisyyden syy saattaa olla se, että Länsi-Suomessa on aikaisemmin ollut tavallista käyttää ruveta kirjoittamaan -rakennetta ja kun sitten vähitellen on alettu karttaa ruveta-verbiä, rakenne sinänsä on jäänyt käyttöön. Länsimurteinen muoto on vähitellen levinnyt koko Suomeen, eikä vain puhekieleen vaan myös kirjoitettuun kieleen.
Lautakunnan tehtyä päätöksensä kyselin muutamilta tuttaviltani, mitä muotoa he käyttävät puhuessaan ja mitä kirjoittaessaan. Valtaosa ilmoitti, että kirjoittaessaan he eivät missään tapauksessa käytä alkaa kirjoittamaan -muotoa. Puhekielessä vastaukset jakautuivat aika tasan kummankin vaihtoehdon kesken. Ehkä tämä kuvastaa kielenkäyttömme todellisuutta.
Parasta päätöksessä on tietenkin se, että kenenkään ei tarvitse jäädä pohtimaan, alkaako kirjoittaa vai alkaako kirjoittamaan. Molemmat rakenteet sopivat yleiskieleen. Nähtäväksi jää, muuttuuko kielenkäyttö. Helsingin Sanomat on ainakin ilmoittanut, että se aikoo edelleen soveltaa aikaisempaa suositusta.
