Ruotsinsuomalaista kirjallisuutta, kirjoittajia ja Liekkiä 40 vuotta
Ruotsinsuomalaista kirjallisuutta, kirjoittajia ja Liekkiä 40 vuotta
Uppsalan kaupunginkirjastossa järjestettiin 5. joulukuuta Kirjoitettu sana-tilaisuus jolla juhlistettiin muun muassa sitä että Liekki on ilmestynyt jo neljäkymmentä vuotta. Paikalla oli myös luovan kirjoittamisen opettaja Taija Tuominen oppilaineen jo pari vuotta kokoontuneesta Uppsalan kirjoittajakoulusta.
– Ihminen ei kuitenkaan ole koskaan niin luova kuin silloin, kun hän keksii esteitä sille, miksi ei voi kirjoittaa, naurahti luovan kirjoittamisen opettaja Taija Tuominen.
– Mutta luovan ihmisen tulee olla utelias, esittää kysymyksiä, tutustua erilaisiin ihmisiin ja hänellä pitää koko ajan olla eri projekteja menossa. Täytyy lähteä ulos ja tavata ihmisiä. On hyvä lukea paljon, kävellä ulkona ja kirjoittaa ideat mieluiten heti paperille tai lapuille. On myös kirjoitettava säännöllisesti ja pitkäjännitteisesti, hän jatkoi.
Näin kertoi Taija Tuominen ”Kirjoitettu sana – ruotsinsuomalaista kirjallisuutta 40 vuotta” –tilaisuudessa Uppsalan kaupunginkirjastossa. Hämeenlinnassa asuva Taija Tuominen korosti, että kirjoittavalla ihmisellä tulee olla samanhenkinen viiteryhmä, joka tukee kirjoittamistyössä ja antaa palautetta. Hän on myös julkaissut kirjoittajaoppaan Minusta tulee kirjailija (2013).
Taija Tuominen on tehnyt pitkän päivätyön ruotsinsuomalaisten kirjoittajien kouluttamisessa. Uppsalan kaupunginkirjastossa joulukuun viidentenä päivänä pidettyyn tilaisuuteen hän tuli Uppsalan kirjoittajakoulusta, jolla oli juuri kahden päivän kirjoittajakurssi meneillään.
Taija Tuominen mainitsi, että lapsuus maaseudulla, väkivaltaisessa kotiympäristössä, herätti häneen varhain vapauden kaipuun ja halun kirjoittaa. Hänelle merkitsi myös paljon iltalukion äidinkielenopettaja Hilja Mörsärin kannustus ja ohjaus. – Ilman Hiljaa minusta ei olisi tullut kirjailijaa, kertoi Taija Tuominen. – Tarvitsemme jokainen kannustavia ihmisiä, jotka näkevät sinut ja ohjaavat positiiviselle tielle.
Uppsalan kirjoittajakoululaisista edusti Ani Henttonen, joka luki herkkiä ja humoristisia runojaan. Ani Henttonen on osallistunut Uppsalan kirjoittajakouluun jo parin vuoden ajan. Myös kirjoittajakoulun järjestäjä Pirjo Hamilton osallistui Kaupunginkirjaston ohjelmaan Taija Tuomisen haastattelijana. Tilaisuudessa oli kirjamyyntiä Kerstin Ekman –salin ulkopuolella ja myyntipöytineen paikalla olivat muun muassa kirjailijat Keijo Winstén, Maija Haanpää ja Heikki Kotka. Uppsalan suomalaisen seurakuntaryhmän edustajia olivat Sanna Bäckvall ja Mikko Ojala, jotka esittelivät Ruotsin kirkon suomenkielistä julkaisutoimintaa.
Tilaisuudessa esiintyi myös viime vuosina runsaasti julkisuutta saanut ruotsinsuomalainen kirjailija Tiina Laitila Kälvemark, jota haastatteli Liekin päätoimittaja Jaana Johansson. Laitila Kälvemarkin toinen kirja Karkulahti kuuluu tämän vuoden suomalaisen kirjallisuuden kärkipäähän. Kirjailija kertoi olleensa pitkään kiinnostunut ihmisten ulkopuolisuudesta ja että tämä teema on keskeinen myös tällä hetkellä tekeillä olevassa käsikirjoituksessa. Karkulahden päähenkilö on venäläissyntyinen Vera, joka muuttaa Pohjois-Pohjanmaalle suomalaisen peräkammarinpojan, Jaskan puolisoksi.
– On niin helppo olla ennakkoluuloinen, halusin myös tutkia omia ennakkoluulojani, Laitila Kälvemark mainitsee. Kirjailija kertoi tehneensä useita haastatteluja venäläisten naisten kanssa Karkulahti-teoksen taustatyönä.
Liekin perustajajäsenistä oli paikalle tullut Terttu Loimalahti Hagström. Vuonna 1975 perustettiin Kirjoittajayhdistyksen lisäksi Ruotsinsuomalainen kielilautakunta ja Ruotsinsuomalaisten keskusliitto RSKL. 1970-luku oli siirtolaisten parissa aktiivista aikaa. Siirtolaiset saivat tuolloin oikeuden äänestää kunnallisvaaleissa ja myös kotikielenopetus siirtolais- ja vähemmistökielillä lähti käyntiin. Ruotsinsuomalaisen kirjallisuuden on myös useimmiten katsottu lähteneen käyntiin 1970-luvulla tuotantonsa aloittaneiden kirjailijoiden kuten Antti Jalavan, Martta Matinlompolon ja Hannu Ylitalon myötä.
”Kirjoitettu sana – Ruotsinsuomalaista kirjallisuutta 40 vuotta” –tapahtuman järjestäjiä olivat Ruotsinsuomalaisten Kirjoittajien Yhdistys RSKY, Uppsalan kunta, Uppsalan ruotsinsuomalaisten kieli- ja kulttuuriyhdistys RUSUKKI ja Kielineuvosto. Puheenvuorot tilaisuudessa pitivät myös Uppsalan Kaupunginkirjaston Karin Runevad, Kirjoittajayhdistyksen puheenjohtaja Satu Gröndahl ja Uppsalan ruotsinsuomalaisten kieli- ja kulttuuriyhdistyksen varapuheenjohtaja Leena Huss. Tilaisuus aloitti kirjaston sarjan erikielisistä kirjallisuuksista Ruotsissa.
Teksti: Satu Gröndahl
Kuva Jouni Suomalainen
