Ensimmäisenä adventtina, tätä kirjoittaessani, jouluvalot ovat jo syttyneet pimeää valaisemaan. Kaikenlaisia kulttuuripalkintoja on äskettäin jaettu myös meidän ruotsinsuomalaisissa piireissä. Ne tuovat valoa vähemmistöllemme ja samalla vahvistavat sitä.
  Tunnustus Ruotsinsuomalainen 2014 annettiin Asko Sahlbergille. Hänen valintansa perusteluissa sanottiin hänen kuvaavan Yö nielee päivät- romaanissaan tunnistettavasti ruotsinsuomalaista elämää 60-luvulta meidän päiviimme; kirja tuo ruotsinsuomalaisuutta esille niin Suomessa kuin Ruotsissakin. Jakobssonia, Sahlbergin romaanihenkilöä, oli joku esittänyt tunnustuksen Arjen sankari 2014 saajaksi. Mitäköhän Jakobsson olisi siitä sanonut?  - Uskoisin että Jakobsson hymähtäisi ja olisi kuitenkin ylpeä. Koska Jakobsson on figuuri, joka minun mielestäni ikään kuin kuvaa meitä ruotsinsuomalaisia, samanaikaisesti vaatimaton ja ylpeä, vastasi Sahlberg osuvasti.

  Suomalaiset rakastavat kulttuuriaan toteaa professori Ebba Witt Brattström ja olen kuulevani miten hän tarkoittaa että rakastamme sitä enemmän kuin ruotsalaiset. Olemme ylpeitä kirjailijoistamme, kanteleesta ja Kalevalasta. Hän mainitsee suomenruotsalaisen kirjailija Marianne Alopaeuksen ja ennen kaikkea hänen romaaninsa Pimeyden ydin yhtenä monista mahtavista Suomessa vaikuttaneista ja vaikuttavista kirjailijoista.
Tänään näin Alopaeuksen kuolinilmoituksen ja muistokirjoituksen Helsingin sanomissa.  Kuolinilmoituksessa on kaunis Edith Södergranin runo lapsuuden puusta ja muistokirjoituksessa analyysiä Pimeyden ytimestä: ”Se kritisoi sodanjälkeisen Suomen yhteiskunnallista taantumusta, suomenruotsalaista porvarillisuutta sekä suvaitsematomuutta ulkomaailmaa ja uusia aatteita kohtaan.” Alopaeuksen esseekirja Drabbad av Sverige/Ruotsin pauloissa julkaistiin 1983 ja  se herätti kohua Ruotsissa.  Alopaeus varoitti maassa vallitsevasta yhteiskunnallisen holhouksen ja byrokratian kasvusta.  Mielenkiintoisia kirjoja, joilla lienee yhtymäkohtia tämän päivän Ruotsiin  - toivottavasti niistä tehdään uusia painoksia.

  Nyt joulun lähestyessä saa ylipäänsä toivoa ja lähettää jouluterveisiä: 
Toivon ruotsinsuomalaisen kulttuurin monimuotoistuvan entisestään. Liekille toivon valtavasti uusia lukijoita. Toivon uusille ja vanhoille kirjoittajille, kirjailijoille ja muille kulttuurintekijöille iloa ja intoa työhön. Toivon ruotsinsuomalaisen ja muunkin kulttuurin tuovan valoa ja syvyyttä meille kaikille.
Ja olen iloinen ja ylpeä kun saan toivoa Liekin lukijoille joulumieltä ja kulttuurin kosketusta alkavalle vuodelle!

Jaana Johansson

Liekki #02/17

    Pääkirjoitus

     

     

     

Liekki #01/17

    Pääkirjoitus

     

     

     

Liekki #04/16

    Pääkirjoitus

    FINNJÄVLAR

     

     

Liekki #03/16

    Pääkirjoitus

    Erilaisuudesta elokuvaan

     

     

Liekki #02/16

    Pääkirjoitus

    Monen kulttuurin rikkaus ja rasitus

     

     

Liekki #01/16

    Pääkirjoitus

    Ruotsinsuomalaista

    kirjallisuutta 40 vuotta

     

     

Liekki #04/15

    Pääkirjoitus

    Kielen päällä

    Muuttuva ruotsinsuomalainen kirjallisuus

     

Liekki #03/15

    Pääkirjoitus

Liekki #02/15

    Pääkirjoitus

Liekki #01/15

    Pääkirjoitus

Liekki #04/14

    Pääkirjoitus

Liekki #03/14

 

    Pääkirjoitus

Liekki #02/14

    Pääkirjoitus

    Kielenpäällä

    Puheenvuoro

Liekki #01/14

    Pääkirjoitus

    Puheenvuoro